Varasto loppu

Freakonomics outoustalous

Steven D. Levitt

35,00 
ISBN

9789525592436

Kirjailija

Steven D. Levitt

Kustantaja

Readme.fi

Sivumäärä

250

Paino 530 g (gramma)
Mitat 234 × 162 × 17 mm (millimetri)

Avaa kansikuva painoa varten

Esittely

Kumpi on vaarallisempi, ase vai uima-allas? Mitä yhteistä on opettajilla ja sumopainijoilla? Paljonko vanhemmilla oikeasti on merkitystä? Kysymykset eivät ehkä ole tyypillisiä taloustieteilijälle. Steven D. Levitt ei kuitenkaan ole tyypillinen taloustieteilijä. Hän on kiitelty opettaja, joka tutkii jokapäiväisiä asioita ja arvoituksia – huijaamisesta ja rikollisuudesta urheiluun ja lastenkasvatukseen – ja jonka johtopäätökset säännöllisesti kääntävät yleisinä totuuksina tunnetut asiat päälaelleen. Hän aloittaa yleensä tietovuorella ja yksinkertaisella kysymyksellä, jota kukaan ei aikaisemmin ole kysynyt. Jotkut niistä ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä, osa on eittämättä outoja. Siitä juontaa juurensa tämän kirjan esittelemä uusi tieteenala: outoustalous. Vahvan kerronnan ja ironisen näkemyksen avulla Levitt ja kirjan toinen kirjoittaja Stephen J. Dubner näyttävät, että taloustiede on pohjimmiltaan kannustimien tutkimista – sitä kuinka ihmiset saavat haluamansa tai tarvitsemansa, etenkin jos muut ihmiset haluavat tai tarvitsevat samaa asiaa. Outoustaloudessa he tutkivat oikeastaan kaiken näkymätöntä puolta. Huumejengien toiminta. Totuus kiinteistönvälittäjistä. Huijaavan opettajan paljastavat merkit. Totuus Ku Klux Klaanista. Kaikkia tarinoita yhdistää usko siihen, ettei moderni maailma hämmennyksen, monimutkaisuuden ja suoranaisen petollisuuden yltäkylläisyydestä huolimatta ole selittämätön, tuntematon ja – jos kysytään oikeat kysymykset – se on paljon kiehtovampi kuin uskoimmekaan. Tarvitaan vain uusi näkökulma. Steven Levitt näyttää pirullisen terävän ja selkeän ajattelun avulla, kuinka nähdä kaiken hälyn läpi. Outoustalous-kirjassa esitellään epätavallinen asetelma: jos moraali edustaa sitä, kuinka haluaisimme maailman toimivan, taloustiede edustaa sitä, kuinka se tosiasiassa toimii. On totta, että tämän kirjan lukijat varustetaan niin monilla arvoituksilla ja tarinoilla, että ne riittävät lukemattomiin illanistujaisiin. Mutta Outoustalous tarjoaa vieläkin enemmän. Se kirjaimellisesti määrittelee uudelleen tapamme tarkastella modernia maailmaa. Steven D. Levitt opettaa taloustiedettä Chicagon yliopistossa. Hän sai vastikään John Bates Clark Medal -palkinnon, joka myönnetään joka toinen vuosi USA:n parhaalle alle 40-vuotiaalle taloustieteilijälle. Stephen J. Dubner asuu New Yorkissa. Hän kirjoittaa The New York Timesiin ja The New Yorkeriin ja on kirjoittanut suositut kirjat Turbulent Souls ja Confessions of a Hero- Worshiper. ”Steven Levittin mieli on USA:n kiinnostavin, ja Outoustalous-kirjan lukeminen on kuin menisi hänen kanssaan mukavalle kävelylle kauniina kesäpäivänä, ja hän heiluttaisi kättään ilmassa kääntäen kaiken todeksi uskomasi ylösalaisin. Valmistaudu häikäistymiseen.” – Malcom Gladwell, kirjojen The Tipping Point ja Blink kirjoittaja ”Liikojen toiveikkaiden ja joka paikassa olevien, uskomuksiin perustuvien yleisten totuuksien aikana, jona liikaa älyllistä uskallusta puristetaan ennalta valmistettuihin ideologisiin muotteihin, on Outoustalous poliittisesti epäkorrekti parhaalla ja olennaisimmalla tavalla. Levitt ja Dubner ovat keksineet kaikenlaisia yllättäviä totuuksia – jotkut tärkeitä, toiset yksin mielenkiintoisia – älykkään, syvällisen, perinpohjaisen ja tosiasioiden avoimin mielin miettimisen avulla ja pelkäämättä kenet saattaisivat suututtaa. Tämä on korkeamman luokan hauskanpitoa.” – Kurt Andersen, Studio 360 -radio-ohjelman juontaja ja Turn of the Century –kirjan kirjoittaja Helsingin Sanomat, 26.2.2006 Taloustieteilijä salapoliisina Väärentävätkö opettajat oppilaittensa vastauspapereita? Miksi monet huumekauppiaat asuvat vanhempiensa luona? Mitä rinkelimyynti kertoo valkokaulusrikollisuudesta? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyvät kirjasta Freakonomics, joka on rakennettu aikamme terävimpiin ja luovimpiin kuuluvan taloustieteilijän Steven Levittin tutkimusten ympärille. Levittin ja Stephen J. Dubnerin kirjoituksista koottu Freakonomics julkaistiin alun perin Yhdysvalloissa keväällä 2005. Suomennos ilmestyi alkuvuodesta 2006. Kirja ei edes yritä teeskennellä, että tutkimuksilla olisi jonkinlainen yhteinen teema, jollei sellaiseksi lueta omaperäisiä kysymyksenasetteluja, yllättäviä tutkimusaineiston lähteitä, kekseliäitä koejärjestelyitä ja partaveitsenterävää logiikkaa. Kun kirja on vielä mukaansatempaavasti ja yleistajuisesti kirjoitettu, lopputuloksena on kutkuttava kokoelma tositarinoita, joista voi keskustella yhtä hyvin akateemisissa seminaareissa kuin baarissa lasillisen ääressä. Koska Levittin tuotannosta huomattava osa sivuaa oikeustaloustiedettä, hän ”myös lähestyy monia tutkimusongelmia kuin poliisi rikoksia. Hyvänä esimerkkinä tästä käy tutkimus opettajista, jotka väärentävät oppilaittensa valtakunnallisten tasotestien tuloksia saadakseen luokkansa ja koulunsa oppimistulokset näyttämään paremmalta kuin mitä ne oikeasti ovat. Monilla amerikkalaisilla opettajilla on tähän vahvat kannustimet, koska opettaja saattaa saada kelpo korvauksen hyvistä oppimistuloksista. Huonoja oppimistuloksia saavuttavia kouluja voi uhata sulkeminen ja opettajia uudelleensijoitus tai irtisanominen. Kuinka Levitt sitten löytää huijariopettajat? Hän etsi yli 100 miljoonaa yksittäistä monivalintatestin vastausta sisältävästä tietokannasta vastausyhdistelmiä, jotka opettaja voisi muuttaa helposti, nopeasti ja testin lopputuloksen kannalta tehokkaasti. Sama opettajan tuottama vastauskuvio todennäköisesti esiintyisi useassa saman luokan oppilaan vastauspaperissa. Huijarin oppilaan suoritustaso todennäköisesti myös heilahtelisi vuodesta toiseen riippuen siitä, onko opettaja sattunut väärentämään tämän tuloksia vai ei. Rehellisen opettajan oppilailla tällaista suoritustason vaihtelua odottaisi ilmenevän paljon vähemmän. Levitt löysi Chicagon kaupungin alueelta vuosittain yli kaksisataa luokkaa, jossa huijausta oli syytä epäillä. Tämä edustaa noin viittä prosenttia kaikista luokista. Arvio on varovainen, koska Levittin huijareita etsivä algoritmi viritettiin hälyttämään ainoastaan kaikkein räikeimmistä huijaustapauksista. Chicagon koululaitos kiinnostui Levittin tuloksista. Räikeimmistä huijauksesta epäiltyjen opettajien luokat saivat tasokokeen uudelleen tehtäväksi – koululaitoksen edustajien valvomana. Tulosten selvittyä koululaitos päätti erottaa opettajat, joiden huijauksesta oli kertynyt kaikkein vahvinta näyttöä. Vaikka opettajia erotettiin vain tusinan verran, monet huijariopettajat ottivat vinkistä vaarin ja palasivat takaisin kaidalle polulle: opettajien huijaaminen väheni seuraajana vuonna yli 30 prosenttia. Kirja tekee tieteenalalle palveluksen osoittamalla yleisölle, että taloustiede pystyy ratkaisemaan tärkeitä ja kiinnostavia ongelmia tieteellisestä uskottavuudesta tinkimättä. Suosittelen kirjaa lämpimästi kenelle tahansa arkipäivän oivalluksia arvostavalle lukijalle, mutta erityisesti tiedonnälkäisille lukiolaisille, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan. Taloustiede voi olla kaikkea muuta kuin tylsää. Matti Keloharju Kirjoittaja on Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori.